|
Rauman
kaupunki sai ensimmäisen apteekkinsa jo vuonna 1780. Seuraavaa apteekkia
jouduttiinkin odottamaan 130 vuotta, ennen kuin apteekkioikeudet
uuden apteekin perustamiseen myönnettiin proviisori, filosofian
maisteri Arpa Artur Sörmanille. Uusi apteeki avattiin Pungla-Baltsarin
kiinteistössä, kauppatorin laidalla 1.1.1910.
Lääkkeiden valmistus tapahtui apteekissa
Sörmanin ajan apteekissa melkein kaikki lääkkeet,
kuten tipat, linimentit, pulverit ja salvat valmistettiin itse.
Lääkkeiden valmistus piti siksi ottaa huomioon myös apteekin sisustuksessa
ja varustelussa. Apteekin tilat olivatkin yksi apteekkitarkastusten
tärkeistä huomionkohteista. Apteekin piti uhkua viihtyisyyttä, järjestystä
ja puhtautta.
Apteekit historian mullistusten keskellä
Ensimmäisen Maailmansodan puhkeaminen vaikeutti
lääkeaineiden saantia ja apteekkeja kehotettiin jälleen itse kasvattamaan
rohdoskasveja varastojen turvaamiseksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen
voimaan astunut kieltolaki vaikutti apteekkeihin merkittävällä tavalla.
Kieltolaki
kielsi alkoholipitoisten aineiden maahantuonnin, valmistuksen, luvattoman
myynnin ja hallussapidon. Apteekeille kuitenkin annettiin lupa myydä
alkoholia lääkärin kirjoittaman määräyksen mukaan. Spriin myynti
luonnollisesti kasvatti toimitettujen reseptien määrää ja apteekkien
kannattavuutta.
Toinen maailmansota toi rohdosten lääkekäytön ja
lääkkeiden valmistuksen uudelleen keskeiseksi osaksi apteekkien
toimintaa. Sota-ajan lääkevarastoja täydensivät sellaiset tutut
rohdoskasvit, kuten siankärsämö, katajanmarja, mustikka, sianpuola,
kamomilla, minttu ja sennan lehdet.
Apteekit muuttuvat ajan mukana
Sotavuosien jälkeen apteekkitavaroiden tuonti vilkastui
nopeasti. Lukuisia uusia lääkkeitä otettiin käyttöön. Vuonna 1957
voimaan tullut VII farmakopea asetti uusia vaatimuksia lääkeaineiden
säilytykselle eri lämpötiloissa. Tämä muutos vaikutti apteekkitiloihin
merkittävästi. Vanhan ajan offisiinit oli uusittava. Vanhojen rohdoslaatikoiden
ja avonaisten fakkien tilalle tuli valmispakkauksille sopivia laatikoita,
kaappeja ja hyllyjä ja sekä viileä ja kylmä säilytystila. Sittemmin
viileän ja kylmän säilytystilan tarve on voitu korvata jääkaapeilla.
Lääkeneuvontaa apteekeista
80-luvulla apteekkien rooli lääkeneuvonnassa kasvoi.
Nykyisin farmaseuttien aikaa vievin työtehtävä lääkevalmistuksen
sijaan onkin oikean ja luotettavan lääkeinformaation antaminen.
Apteekkari Puntari luotsasi Uuden Apteekin 2000-luvulle
Pitkän
uran mm. lääkintöhallituksessa, sosiaali- ja terveyshallituksessa,
lääkelaitoksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä sekä EU:ssa
tehnyt apteekkari Mikko Puntari muutti Uuden Apteekin nykyaikaiset
vaatimukset täyttäviin tiloihin Minervan taloon Kalliokadulle.
Minervan talo on Rauman Uuden apteekin kolmas osoite Kauppatorin
ja Nortamonkadun jälkeen. Nyt Rauman Uusi Apteekki, eli nykyinen
Apteekki Minerva sijaitsee lähellä asiakkaita ja muita terveyspalveluita.
Mikko Puntari kertoo apteekin uudistumistarpeesta
näin: "Ymmärsin heti, että tässä olisi mahdollisuus rakentaa
aivan uudenlainen terveyspalvelu-kokonaisuus tähän kaupunkiin. Minervatalo
olisi paikka, missä potilaalle voitaisiin tarjota saman katon alta
kaikki terveyspalvelut kunkin alan ammattilaisten tuottamina."
Historiaosuuden lähde:
Rautavuori, Leena (2000). Rauman uusi 90-vuotias apteekki.
Rauma: Rauman Uusi Apteekki.
|